Punnituspäivä on huomenna!
Oli pakko tulla purkamaan ajatuksia tänne blogiin jo tänään vaikka menasin että päivittelen vasta punnituspäivänä.
Viikko on kohta taas takana ja odotukset on korkealla. Huomaan olevani hieman malttamaton ja toivoisin että kilot lähtisi tässä, heti ja nyt! Tuntuu toki jo nyt hyvältä kun ihmiset sanovat että kasvoista huomaa hoikistumisen koska turvotus alkaa laskemaan mutta tämä uimarengas alkaa vituttamaan! Sen haluan jo pois. Niin ja nämä käsivarsikellukkeet (allit). Haluaisin että aika kuluisi siivillä ja olisimme jo kesässä. Tiedän, tiedän että odotus palkitaan ja hiljaa hyvä tulee etc mutta ei vaan meinaa malttaa.
Tänään otin pitkästä aikaa kosketusta salitreenaamiseen ja voi pojat kun tuli hyvä mieli. Näytin varmasti yhtä urpolta kuin välillä tuntuikin mutta hiki tuli päälle ja lihakset on edelleen vähän hellinä. Odotan jo innolla että pääsen treenaamaan minun PT:n Antin ohjauksella! Sitte sanotaan heihei läskeille ja toivotetaan tervetulleiksi lihaksia! Oli myös hauska välillä seurata ihmisiä. Meitä kun on salilla joka lähtöön. On minunlaisia pääpyilijöitä joka haluaa tehdä, ja tekeekin vaikka ei oikein osaa. Sitten on niitä jotka pullistelee peilin edessä lihaksiansa ja kävelee paskantärkeänä ympäri salia. Sitten on pari pissaliisaa jotka on päättäny laitaa just ne ihQt pinkit samanlaiset paidat ja pikkasen hipsutellaan juoksumatolla ettei vaan hiki pilaa meikkiä ja tukka pysyy kuosissa. Sitten on niitä "oikeita" treenaajia jotka ei näe eikä kuule mitään muuta vaan tekevät vain juuri sitä yhtä ja ainoaa olennaista. Treenaa! Heille nostaisin hattua jos minulla olisi nyt hattu.
Hui kuinka sitä taas jännittää huomista. Se on aina se totuuden hetki että miten hyvin sitä on hommansa tehnyt! Laitoin kellon herättämään huomenna klo 9.00! Kerron huomenna taas sitten että mitä se puntari oikein meille kertoi. Iiiikkkhhh.
Jos stressi painaisi niin voin kertoa että se on ainakin vähentynyt ja se voisi näkyä kiloissa! Tämä maalla oleminen nimittäin kummsati rentouttaa aivoja. Tänään pääsin taas saunaan ja salin jälkeen se tuntui todella hyvältä! Kyllä maalla on mukavaa. Mutta ikävä on jo Tampereelle. Huomaan jälleen että nyt mulla on kaksi kotia. Keskiviikkona palaan takaisin Tampesteriin ja suottaapi olla niin että menen hakemaan sen salikortin ;) kyllä siihen koukkuun jää!
Ugh! Olen puhunut! Huomiseen!
<3:llä
Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti